Kognitiivinen terapia

Kognitiivinen terapia on tehokasta

Kognitiivinen terapia on tieteellisesti paljon tutkittu ja havaittu hyödylliseksi esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireista kärsivien ja monien muiden häiriöiden hoidossa.

Kognitiivinen terapia lähtee perusajatuksesta, että ihmisen elämän pulmat liittyvät hyvinvointia rajoittaviin, epätarkoituksenmukaisiin ajattelutapoihin ja uskomuksiin. Ajatukset voivat olla esimerkiksi itseä vähätteleviä: ”ei minusta ole mihinkään”, ”olen luuseri”, ”kukaan ei voi oikeasti pitää minusta”.

Tällaiset ajatukset voivat olla ”päällä” lähes koko ajan tai aktivoitua vain tietyissä tilanteissa. Ne voivat olla niin automaattisia, ettei ihminen aina edes huomaa niitä. Ne kuitenkin ohjaavat hänen toimintaansa ja tunteitaan epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tämä voi johtaa ongelmallisiin tilanteisiin ja siihen, että ihmisen elämänlaatu laskee. Ennen pitkää seurauksena voi olla vakavia pahan olon ilmenesmistuotoja, kuten masennus, ahdistus, pelot, unihäiriöt tai itsemurha-ajatukset.

Kognitiivinen terapia pyrkii haitallisten ajatusten tunnistamiseen ja muuttamiseen. Sitä kautta myös ihmisen tunnekokemukset muuttuvat positiivisemmiksi. Lisäksi terapiassa pyritään kehittämään ihmisen omaan elämään soveltuvia, joustavia ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja.

 Kognitiivinen terapia on käytännönläheistä

Kognitiivinen terapia on käytännönläheistä. Terapiassa voidaan harjoitella ja kokeilla hyviä toimintatapoja pulmallisiin tilanteisiin. Myös tapaamisten välissä on tavallista tehdä tehtäviä, joissa tutkitaan hankalia kokemuksia ja harjoituksia, joilla jäsennetään omaa ajattelua ja omia tunteita.

Kognitiivinen terapia on asiakkaan omaa aktiivisuutta korostava lähestymistapa elämän ongelmiin. Terapeutin roolia voisi kuvata terapiaprosessin ohjaajaksi. Terapeutti suuntaa asiakkaan huomiota ongelman tulkintoihin, niihin uskomuksiin ja ajatuksiin, joita asiakas eri tilanteissa asiakas tekee.

Ongelmallisen asian tutkiminen voidaan aloittaa esimerkiksi erittelemällä tapahtumat, jotka laukaisevat sellaisia vaikeuksia, kuten ahdistusta ja masennusta. Samoin selvitetään tilanteisiin liittyvät automaattiset ajatukset (esimerkiksi ”olen arvoton”), näihin ajatuksiin kytkeytyvät tunteet ja niiden voimakkuus sekä toiminta, joka tilanteista seuraa. Toiminnan hyödyt arvioidaan vielä lyhyen ja pitkän tähtäyksen etujen tai haittojen kannalta.

Kun ihmisen pulma on jäsennetty keskeisten sisäisten prosessien pohjalta, kognitiivinen psykoterapia pyrkii luomaan siihen vaihtoehtoista suhdetta. Siten pulman ympärille voi tulla enemmän tilaa ja ihmiselle vapautta ymmärtää kokemustaan monipuolisemmin.

Uusi näkökulma muuttaa tunnekokemuksia

Kognitiivinen terapia näkee siis, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa. Tästä seuraa, että muokkaamalla ajatuksia ja elämänkokemuksiin kytkeytyviä uskomuksia joustavampaan suuntaan, voivat myös tunnekokemukset muuttua. Esimerkiksi huolestuneisuus ja pelot sekä ahdistuneisuus voivat hellittää otettaan, kun niihin saadaan uusi, ihmiselle itselleen merkityksellinen ja tosi näkökulma. Tällöin hän voi vähitellen reaktiivisuuden sijasta suunnata toimintaansa, ajatteluaan ja tunteitaan kohti arvolähtöisempää ja itselleen tarkoituksenmukaisempaa elämää.

Kognitiivinen terapia lähtee aina liikkeelle asiakkaan henkilökohtaisesta, ainutkertaisesta kokemuksesta ja hänen arvokkaasta, ainutlaatuisesta elämästään. Näin myös ratkaisun avaimet ovat asiakkaalla, vaikka hän voikin tarvita tukea ja yhteistyötä niiden löytämisessä ja käytön opettelussa. Kognitiivinen psykoterapia on yhteistyötä, jossa asiakas ja terapeutti yhdessä työskentelevät asetettujen tavoitteiden eteen.

Tarkoituksena ei ole vain ymmärtää yhdessä ja saattaa ymmärretty yhteyksiinsä, vaan myös liittää se asiakkaan elämän käytäntöihin niin, että hänen toimintansa muuttuu toivottuun suuntaan. Kognitiivinen psykoterapia liikkuu näin menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kehikossa. Kärsimyksen juuria  tutkitaan siinä valossa, että se auttaa suuntaamaan tulevaisuuteen.

Kognitiivinen terapia ja mindfulness

Kognitiivinen terapia voi hyvin käyttää apuna hyväksyvää tietoista läsnäoloa (mindfulness). Mindfulness tarkoittaa sitä, että ihminen on läsnä nykyhetkessään, suuntaa tarkkaavaisuutensa käsillä olevaan hetkeen ystävällisellä ja hyväksyvällä tavalla. Se on siis sekä tarkkaavaisuuden tietoista kohdistamista että myötätuntoista suhtautumista siihen, mitä ihminen havaitsee (esimerkiksi tapahtumat tai tunteet).

Kognitiivinen terapia käsittää tietoisen läsnäolon asennoitumiseksi ja taidoksi elämän haastavissa hetkissä. Tätä taitoa voi itsessään kehittää kuka vain. Kirjoitan blogissani mm. yksinkertaisia mindfulness-harjoituksia, joita voi kokeilla.

Kognitiivinen terapia on alun perin kehitetty lyhytkestoiseksi konsultaatiomuodoksi, jossa tarkasti rajatun pulman äärellä työskennellään käytännönläheisen tavoitteen suuntaisesti kymmenisen kertaa. Tämä ei tarkoita, että terapia olisi aina lyhytkestoista. Joskus pidempiaikainen työskentely on paikallaan. Terapiatapaamisia on tavallisesti kerran tai kahdesti viikossa.

Kognitiivinen terapia onistuu hyvin myös netissä

Kognitiivinen lyhytterapia soveltuu erityisen hyvin myös nettiterapian työmuodoksi. Siinä saadaan tehokkaasti käyttöön kaikki nettiterapian muodot: sähköposti, chatti ja videopuhelu. Netistä löytyy erinomaisia itsearviointilomakkeita, joita voi hyödyntää terapiatyöskentelyssä itsetuntemuksen lisäämiseksi.

Erityisesti reaaliaikaisesti vuorovaikutteinen chatti on hyvä työväline kognitiivisessa jäsentelyssä. Asiakas voi tallentaa itselleen keskustelut, joihin on hyvin hedelmällistä palata terapian aikana, ja miksei myös jälkeen. Näin tulee itselle näkyväksi oma prosessointi ja edistyminen.

Sähköposti puolestaan soveltuu erilaisten kotitehtävien tehtäväalustaksi. Videopuhelut ovat varsin lähellä perinteistä vastaanottotyöskentelyä. Ne mahdollistavat hyvin mm. erilaisten ja –asteisten pulmien monipuolisen tarkastelun, välittömän palautteen saannin ja antamisen sekä terapeuttisen turvallisen suhteen luomisen, mikä on yhteistyön syntymisen kannalta hyvin tärkeää.

Jos olet kiinnostunut kognitiivisesta terapiasta tai haluat kysyä jotain tai kommentoida kirjoitustani, jätä viesti. Viestisi tulee vain minun nähtäväkseni.